Rönnvikin viinitilan lakkaviini Laipan Lumo on valittu Vuoden Tilaviinituotteeksi Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla pidetyssä kilpailussa. Tuomariston mielestä voittoisassa viinissä voi aistia suomalaisen lakan kasvuympäristön ja valoisan kesän ajan.

Kilpailuun osallistui yhteensä 16 tilaviiniyrittäjää 90 eri tuotteella. Tuomaristo kehui viinien laatua korkeaksi, sillä niiden saamat piste-erot olivat hyvin pieniä. Viineistä arvoitiin kansainvälisellä menetelmällä aistinvaraisesti ulkonäkö, tuoksu, maku ja kokonaisvaikutelma.

Kaikki kilapiluun osallistuneet viinit saivat samalla laatuluokituksen. Kultainen mitali myönnettiin 2 tuotteelle, hopeinen mitali 32 tuoteelle, pronssinen mitali 42 tuotteelle ja diplomi 14 tuotteelle.

Tilaviinien kilpailu järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Järjestelyihin osallistui tänä vuonna Hämeen ammatikorkeakoulun ohella Suomen viiniyrittäjät

Torstaina 02.03. hallituksen käsittelyyn tuli lakipaketti alkoholihaittojen vähentämiseksi. Paketti sisälsi muun muassa alkoholin myynnin rajoittamisen ravintoloissa.

Alkoholiasioista vastaava ministeri Liisa Hyssälä toi koko hallituksen päätettäväksi, mitä päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan valmisteleman lakipaketin sisällöstä otetaan käyttöön.

Lakipaketti sisältää muun muassa alkoholiveron nostamisen, alkoholimainonnan rajoittamisen, alkoholin myyntiaikojen rajoittamisen, päihdehuollon rahoituksen vahvistamisen ja liikenteen promillerajojen alentamisen.

Listalla oleva alkoholin ravintolamyynnin rajoittaminen ei ole ministeri Hyssälää lukuun ottamatta saanut liiemmin kannatusta.

Elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat sekä valtamedia ovat kritisoineet mietojen juomien mainontaan kohdistuvia rajoituksia, sillä suurimmat alkoholihaitat johtuvat veron alennuksesta johtuvasta väkevien viinojen kulutuksen kasvusta.

Myös rattijuopumuksen promillerajojen laskeminen on saanut laajasti kritiikkiä lukuisilta tahoilta, joiden mukaan rikoslakeja ei pidä säätää, mikäli niiden ainoa tarkoitus on toimia signaalina.

Tämän vuoden sadonkorjuun uskotaan olevan ennätyksellisen suuri Uudessa-Seelannissa, jos on uskoman viljelijöitä. Uuden-Seelannin viininviljelijöiden yhdistys kertoi helmikuun lopussa, että vuosikerta 2006, jonka korjuu on juuri alkanut, saattaisi tuottaa uusia ennätyksiä. Viinitarhojen kasvatusala on noussut yli 22 000 hehtaariin, ja nousua on vuodessa tullut yli 1 000 hehtaaria.

”Odotukset tälle vuosikerralle ovat erinomaiset” sanoo Uuden-Seelannin viininkasvattajien päällikkö Philip Gregan. ”Aluksi näytti, että rypälemäärät viinitarhoilla olisivat keskitasoa tai hieman sen alle, mutta kiitos lämpimien tammi- ja helmikuun rypäleet kasvoivat odotettua paremmin”.

“Odotuksemme tämän vuosikerran suhteen ovat 165,000 ja 185,000 rypäletonnin välillä”, Gregan lisää. ”Tämä tulee olemaan viiniteollisuutemme uusi ennätys. Vuonna 2005 saatiin 142,000 tonnia rypäleitä ja edellinen ennätys kerättiin vuonna 2004, jolloin saatiin 165,000 tonnia rypäleitä”.

Tämän vuoden sato tullaan ottamaan vastaan monen johtavan tuottajan taholta erittäin lämpimästi, sillä juuri suuret tuottajat kärsivät viinipulasta, koska vuoden 2005 sato oli ennakoitua pienempi ja myyntiluvut vain jatkoivat kasvuaan. ”Huolimatta tuotannon suuresta kasvusta ja satomäärien noususta, niin tiettyjä rypälelajikkeita ja viinityyppejä ei silti ole tarpeeksi vastaamaan kysyntään”.

Ei siis ainakaan Tanskassa. Erään tanskalaisen viinipohjaisen uutiskirjeen mukaan, maassa on käyty paljon keskustelua siitä, pitäisikö samppanjasapelia pitää aseena johon pitäisi hakea aseenkantolupaa.

(Samppajasapelia käytetään pullon avaamiseen, siten että sillä ”lyödään” pullonkaula auki, varsin näyttävän näköistä). Keskustelun johdosta tanskan poliisi on antanut lausunnon, jonka mukaan samppanjasapeli voisi muotonsa ja terävyytensä puolesta olla ase, mutta kaikki riippuu kuitenkin siitä, miten ja mihin sitä käytetään. Jos et juokse sapeli kädessä ympäri kaupunkia, niin silloin sitä voidaan pitää aivan normaalina taloustavarana.

Bordeauxlähtöinen viinimies William Pitters – paremmin tunnettu entisenä Bernard Magrezin omistajana, mutta nykyään osakkaana Marie Brizardissa – on todettu syylliseksi valheellisesta mainonnasta. Hän sai 30 000 € sakot, muutettuaan massatuotetun viinin tilalla pullotetuksi, ja mainostettuaan sitä väärin perustein.

Syyte johtui Jean Beauvillon du Pays d´Oc –viinibrändin valheellisesta etikettimerkinnästä sekä mainonnasta. Tämän etelä ranskalainen brändin Pitters loi vuonna 2001, mutta nykyään se on jo uuden omistajan käsissä.

Samasta syystä on myös Philippe Rives, joka toimi silloin yrityksen markkinointijohtajana, saanut 5 000 € sakot osallisuudesta asiaan.

Tuomioistuimen mukaan etiketissä mainittiin Maison Beauvillon, jota ei vielä silloin ollut olemassakaan (Pitters oli vasta aloittanut linnan rakennustyön), ja että viini olisi pullotettu Maison Beauvillonissa. Todellinen pullotuspaikka mainittiin ainoastaan taketiketissä ja siinäkin todella pienellä.

Myös ranskalaisen lehden Paris Matchissä olleessa mainoksessa kerrottiin viinin olevan “Jean Beauvillon tilalta Pays d´Ocista”, jolla luotiin imagoa viinitarhasta ja linnasta sanoilla ”yksi mies, yksi terroir, yksi menestys”.

”Teko ei voinut olla vahinko” jutun tuomari sanoi, ”koska etiketillä ja mainonnalla yritettiin nostaa viininlaatua korkeampaan, tietäen, että Ranskassa on aina suuri merkitys sillä, että onko tuote pullotettu yksityisellä viininvalmistamolla tai jonkun suuren yhtiön tiloissa”. Xavier Renard, joka toimii tuotepäällikkönä brändin nykyään omistavalla Castelilla, kertoi, että Jean Beauvillon on korvattu uudella brändillä, rypälevetoisella Mesteralilla. ”Olemme työskennelleet tämän uuden brändin parissa jo yli vuoden, paljon ennen negatiivisen julkisuuden alkua. Olemme tehneet sen puhtaasti kaupallisista syistä, sillä uskomme, että rypäle myy paremmin kuin vins de pays”.

Ranskalainen näyttelijä Gerard Depardieu kävi Kiovassa tapaamassa Ukrainan presidenttiä ja puhumassa yhteisistä projekteista Doyzhenko elokuvastudion kanssa. Depardieu on tähtenä ranskalais-ukrainalaisessa sarjassa, joka on saanut työnimekseen Taras Bulba. Näyttelijä sanoi taannoin, että hänen unelmansa oli näytellä pelättyä rosvopäällikköä Cossackia, joka taisteli oikeuksistaan saada maansa takaisin puolalaisilta valloittajilta.

Saavuttuaan Kiovaan Depardieu tapasi presidentti Viktor Yushcenkon ja tämän vaimon, heidän maaseutuasunnossaan. Depardieu, joka on hyvin tunnettu viinintekijä, kertoi presidentille kiinnostuksestaan ukrainassa olevia Crimean viinitarhoja kohtaan. Hän oli tuonut mukanaan joukon viinialan asiantuntijoita. Näyttelijän on kerrottu haluavan yhdistää viininteossaan ukrainalaiset rypäleet ja ranskalainen teknologia.

Samalla Depardieun päätavoite on kuitenkin olla tähtenä sarjassa, jonka seurauksena presidentti ilmoitti näyttelijän olevan hänen henkilökohtaisessa suojeluksessaan.

Ranska on maa, joka yhdistetään moniin ihaniin asioihin: hyvään ruokaan, erinomaisiin viineihin, tyylikkyyteen, hajuvesiin, korkeaan elintasoon jne.

Ranskassa vain nuoret sinuttelevat toisiaan ja iäkkäitä ihmisiä kunnioitetaan. Puhuttelussa toistuvat jatkuvasti madame, mademaiselle ja monsieur. Ranskalaiset tervehtivät toisiaan pään nyökäytyksellä, lempeästi kätellen tai perinteisesti poskisuudelmalla (ensin vasen poski, sitten oikea ja vasen ja oikea uudelleen).

Ruokailu on Ranskassa todella suuri nautinto ja siihen kiinnitetään paljon huomiota. Ainoa oikea ruokajuoma on Ranskassa viini. Ruokapöydässä ei koskaan puhuta liikeasioista, vaan päivän tapahtumista ja kulttuurista. Vierailtaessa ranskalaisessa perheessä täytyy emännälle aina viedä kukkasia. Kukkaset täytyy valita huolellisesti, sillä niillä on usein oma merkityksensä: krysanteemit ja valkoiset liljat ovat hautajaiskukkia, neilikat tuovat huonoa onnea, ruusut kertovat intohimosta, kehäkukat kateudesta ja mustasukkaisuudesta, punaiset kukat merkitsevät suhdetta ja keltaiset kukat kertovat uskottomuudesta. Isännälle voidaan viedä pullollinen viskiä tai konjakkia, mutta ei koskaan viiniä.

Jos kuitenkin päädyt viemään lahjaksi viiniä, niin sen tulisi sopia paikalliseen ruokaan ja olla kohtuuhintaista, ranskalaiset näet pitävät velvollisuutenaan tuoda seuraavalla kerralla yhtä hyvää juomaa sinulle. Kallis viini on siis merkki pröystäilystä ja edullinen viini luo kuvan hyvää tarkoittavasta ja isäntää kunnioittavasta vieraasta.

Läntisessä maailmassa naiset ja trenditietoiset kuluttajat ovat jättäneet oluenjuonnin vähemmälle, mikä on näkynyt myyntilukujen laskuna ja kiristyneenä kilpailuna eri tuotemerkkien välillä. Nyt panimot yrittävät vastaiskua.

Anheuser Busch -panimo on laatinut uutta parhaillaan käynnistyvän markkinointikampanjan yhteistyössä amerikkalaisen Beer Institute -etujärjestön kanssa. Tavoitteena on kohottaa oluen imagoa ja parantaa sen asemia kilpailussa viinejä, viinoja ja siidereitä vastaan.

Kampanja keskitetään www.herestobeer.com verkkosivustolle, jolle ohjataan asiakkaita pienillä tv- ja printtimainoksilla. Kampanjassa opetetaan, että olut on romanttinen juoma, joka sopii alhaisen alkoholipitoisuutensa ansiosta urheilutapahtumien lisäksi moniin muihinkin yhteyksiin.

Kampanjan avulla pyritään myös kouluttamaan vähittäiskauppiaita oikean oluen valintaan tilaisuuden ja aterian perusteella, kuten viinimaailmassa on jo pitkään tehty. Lisäksi oluen valmistusprosessin merkitystä ja perinteikkyyttä korostetaan.

Oikeusjuttujen pelossa myönteisillä terveysvaikutuksilla ei uskalleta ratsastaa, mutta ulkopuolisille tutkimuksille ohjataan lisää rahoitusta.

Ulkopuolisten analyytikoiden mielestä olutalan edessä oleva haaste on valtava, viinoja on eri makuisina, niitä voi sekoittaa uusiksi juomakokonaisuuksiksi ja kuluttaja voi valita erihintaisten merkkien välillä.

Imagonmuutoksen lisäksi panimoiden pitäisi tuoda omia superpremium-tuotteita ja eri makuisia oluita markkinoille, mutta viinojen etulyöntiasemaa tässä suhteessa on edelleen vaikea voittaa.

Panimot saattavat myös pelätä liian rajua imagon kohotusta. Jos oluista tulee yleisessä käsityksessä naisiin tai trendi-ihmisiin kytkeytyvä juoma, vanhatkin asiakkaat saattavat vaihtaa oluista pois.

Vuosikerran 2005 Bordeaux´n viinien hinnat alkavat kivuta pilviin – joissakin tapauksissa eroa edellisvuoteen on jopa 300%.

Vuosikerran laatua pidetään erinomaisena ja tämä hype on jo alkanut ennen kuin rypäleistä on hädin tuskin tehty viiniä. Eräät viininvälittäjät kertovat saaneensa faxeja ja sähköposteja joissa ostajat tarjoavat viineistä enemmän rahaa kuin mitä hintalapuissa lukeekaan.

Viinikonsultti Denis Dubourdieu kertoi decanter.comille, että vuosikerta 2005 näyttää parhaalta sitten vuoden 1972, ohittaen jopa sellaiset legendaariset vuosikerrat kuin 1982 ja 2000. Viime viikolla Berry Brothersin myyntijohtaja Simon Staples nosti vuosikerran arvostusta, kertomalla olleensa sanaton maistettuaan ”loistavaa vuosikertaa 2005”, jossa oli ”upea hedelmä ja paljon pehmeitä tanniineja”. Hän antoi Cos d´Estournelille 19/20 pistettää kuusi viikkoa ennen kuin edes koko tynnyrimaistajaiset olivat alkaneetkaan.

Lontoon viinimaailma reagoi voimakkaasti lausuntoon, sillä heidän ei ole lupa puhua asioista ennen virallisten maistajaisten alkua. Yksi vanhemmista asiantuntijoista sanoi, että naurettavaa antaa viinille pisteitä näin aikaisessa vaiheessa, myös Jancis Robinson kertoo, että moni olisi toivonut Staplesin pitävän suunsa kiinni niin kuin hyvä tapa olisi vaatinut.

Yhden johtavan asiantuntija lausunto saattaa nostaa hintoja rajusti. ”En näe kuluttajien hyötyvän tästä laisinkaan, lausunto antoi tuottajille mahdollisuuden pyytää tuotteistaan korkeampaa hintaa”, sanoi Bordeaux´n Indeksin Sam Gleave.

”Markkinat tulevat sekoamaan, ei ole mitenkään kuulumatonta, että hinnat pomppaavat taivaisiin, sillä etenkin yhdysvalloissa on kuluttajia, jotka maksavat viineistään mitä tahansa. Toivon, että tuottajat pysyvät järjissään”.

Vuosikerran 2005 Bordeaux´n viinien hinnat alkavat kivuta pilviin – joissakin tapauksissa eroa edellisvuoteen on jopa 300%.

Vuosikerran laatua pidetään erinomaisena ja tämä hype on jo alkanut ennen kuin rypäleistä on hädin tuskin tehty viiniä. Eräät viininvälittäjät kertovat saaneensa faxeja ja sähköposteja joissa ostajat tarjoavat viineistä enemmän rahaa kuin mitä hintalapuissa lukeekaan.

Viinikonsultti Denis Dubourdieu kertoi decanter.comille, että vuosikerta 2005 näyttää parhaalta sitten vuoden 1972, ohittaen jopa sellaiset legendaariset vuosikerrat kuin 1982 ja 2000. Viime viikolla Berry Brothersin myyntijohtaja Simon Staples nosti vuosikerran arvostusta, kertomalla olleensa sanaton maistettuaan ”loistavaa vuosikertaa 2005”, jossa oli ”upea hedelmä ja paljon pehmeitä tanniineja”. Hän antoi Cos d´Estournelille 19/20 pistettää kuusi viikkoa ennen kuin edes koko tynnyrimaistajaiset olivat alkaneetkaan.

Lontoon viinimaailma reagoi voimakkaasti lausuntoon, sillä heidän ei ole lupa puhua asioista ennen virallisten maistajaisten alkua. Yksi vanhemmista asiantuntijoista sanoi, että naurettavaa antaa viinille pisteitä näin aikaisessa vaiheessa, myös Jancis Robinson kertoo, että moni olisi toivonut Staplesin pitävän suunsa kiinni niin kuin hyvä tapa olisi vaatinut.

Yhden johtavan asiantuntija lausunto saattaa nostaa hintoja rajusti. ”En näe kuluttajien hyötyvän tästä laisinkaan, lausunto antoi tuottajille mahdollisuuden pyytää tuotteistaan korkeampaa hintaa”, sanoi Bordeaux´n Indeksin Sam Gleave.

”Markkinat tulevat sekoamaan, ei ole mitenkään kuulumatonta, että hinnat pomppaavat taivaisiin, sillä etenkin yhdysvalloissa on kuluttajia, jotka maksavat viineistään mitä tahansa. Toivon, että tuottajat pysyvät järjissään”.

Lentävä viinintekijä Michel Rolland on saanut liitettyä konsultointikansioonsa taas uuden maan – Bulgarian. Tämä Bordeaux lähtöinen viinintekijä, joka on konsultoitunut yli sadassa viininvalmistamossa kahdessatoista eri maassa, on nyt Pohjois-Bulgariassa sijaitsevan Telish Wine Cellarsin johtava konsultti. Hän on mukana projektissa, jonka on tarkoitus tuottaa huippulaatuisia viinejä kansainvälisille markkinoille, ja tähän apuna on uusi viininvalmistamo ja 200 hehtaaria viinitarhoja.

”Olen maistanut monia bulgarialaisia viinejä ja niistä muutamat ovat olleet erittäin viehättäviä. Uskon, että saamme viineihimme parhaat ominaisuudet, jolloin tuloksena on loistavia viinejä”, Rolland kertoo.

Hän on aloittanut urakkansa uusimalla köynnöstensitomistekniikan, parantaakseen hedelmäisyyttä ja jatkaa projektia karsimalla lehdistöä myöhemmin kasvukauden aikana. ”Tarkoituksenani on ymmärtää täkäläistä viinitarhan johtamista ja rypäletuotantoa, ja kehittää viininviljelyprosessia saadakseni parhaan mahdollisen viinin”.

Telish Wine Cellars perustettiin vuonna 1960 ja yksityistettiin vuonna 1996. Se on erikoistunut tuottamaan punaviiniä, käyttäen rypäleinä Merlotia ja Cabernet Sauvignonia, ja sen viinejä on viety Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Japaniin ja Skandinaviaan.

Yrityksen johtaja Jair Agopian kertoi, että yrityksen on aika ottaa seuraava askel kohti laatua, ja sen voi saavuttaa ainoastaan investoimalla viinitarhoihin, jolloin saadaan laadukkaita raaka-aineita – tämä on asia joka on jätetty vähemmälle huomiolle Bulgarian viiniteollisuudessa kommunismin kaatumisen jälkeisinä vuosina.

Aivan viime vuosina on Bulgaria – joka oli yksi maailman suurimmista viinintuottajamaista 1960-luvulla – nähnyt aivan uuden tulon laatuviinien ja uusien viininvalmistamojen suhteen. Suurimmat investoinnit ovat olleet viinitarhojen istutukset, joihin maa on saanut EU:lta paljon tukea.

Silti niin sanotut terroir viinit ovat aivan uutta Bulgariassa, mutta kun suuret kansainväliset nimet, kuten Rolland, tulevat maahan, niin sen viinintuotanto saa paljon uskottavuutta kansainvälisessä kaupassa.

Rolland ei ole ainoa laatuaan, St Emilionin Stephan von Neipperg johtaa Bulgarian Bessan laaksossa projektia, johon kuuluu 105 hehtaaria viinitarhoja. Hänen ensimmäinen viininsä valmistunee vuosien 2007 ja 2008 aikana.

Tuotevalvontakeskuksen tiukka tulkinta oluiden tuoteselosteiden EU-määräyksistä on poistanut lukuisia olutmerkkejä kauppojen hyllyiltä ja ravintoloista, sekä Alkosta. Suomen markkina-alue nähdään niin pienenä, että ylimääräinen vaiva ei yksinkertaisesti kannata.

EU vaatii olutetiketteihin selkeän merkinnän gluteenipitoisista raaka-aineista ja mahdollisesta rikkidioksidista. Tarkka tuoteseloste on allergikoille erittäin tärkeä ja viinipulloissa on ollut vastaava käytäntö jo jonkin aikaa voimassa. STTV:n tulkinnan mukaan merkintöjen on Suomessa oltava sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kauppalehden 14.02. haastattelussa Alkon oluen ostopäällikkö Timo Härkönen toteaa, että jo kolme panimoa on ilmoittanut, että tuoteselosteiden laatimisen sijaan ne vetävät tuotteensa kokonaan pois Suomen markkinoilta.

Epävirallinen ranskanviinien boikotointi Yhdysvalloissa on maksanut maalle arviolta 112 miljoonaa dollaria, kertoo vastavalmistunut tutkimus. Yhdysvaltojen kansallisen tutkimuslaitoksen mukaan boikotti tuotti pahimmillaan 26% notkahduksen viikkomyynnissä ja 13% myynninlaskun puolenvuoden ajalta Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin.

Laitoksen tutkimus, jonka tekivät ekonomistit Larry Chevis ja Phillip Leslie Stanfordin yliopistosta, osoitti, että maaliskuusta elokuuhun vuonna 2003, Ranskan viinituonninarvo Yhdysvaltoihin oli 695 miljoonaa dollaria. Verratessa sitä vuoteen 2004, oli myynninlasku 8%.

Boikotti johtui Ranskan mentyä oppositioon Irakin sodan suhteen vuonna 2003. Antiranskalaisuus ajatusta pyöritettiin silloin erittäin paljon mediassa, esimerkiksi New York Times reportoi, että kaikkien tulisi välttää ranskalaisia tuotteita – tunnetuimman tempauksen teki eräs kahvila nimetessään ranskanperunat uudelleen vapaudenperunoiksi.

Gallupeista näkyy, että vuoden 2000 huhtikuussa 50% amerikkalaisista piti Ranskaa liittolaisenaan. Toukokuuhun 2003 mennessä tämä luku oli pudonnut 18 prosenttiin.

Chevisin ja Leslien tutkimus perustui Bostonin, Los Angelesin, San Diegon ja Houstonin tavaratalojen viikkomyynteihin – he olivat erittäin yllättyneitä tuloksien johdosta. ”Ekonomistit tuppaavat olemaan skeptisiä boikottien taloudellisiin vaikutuksiin”, he sanoivat. ”Mutta tämä esimerkki osoittaa, että vaikutukset saattavat olla suuriakin”.

Anthony Barton Bordeaux´n Chateau Léoville Bartonista oli sen sijaan skeptisempi tuloksien suhteen. ”Voisin osoittaa Ranskan viininmyynnin laskun jollain yhtä absurdilla kuin Irakin sodalla, mutta ikävä kyllä asia on paljon monimutkaisempi”, Barton kertoi Decanter.comille. ”Tilastot ovat kuin bikinit – ne antavat idean, mutta kätkevät yksityiskohdat”.

Jean-Claude Rouzaud on antanut yrityksensä Louis Roedererin poikansa Fredericin johdettavaksi, itse hän siirtyy toimimaan yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Paremmin, tämä Decanterinkin vuoden mieheksi 2001 valittu, Rouzaud tunnetaan ”Reimsin Viisaana”, koska hänen johtamansa viimeinen perheomistuksessa oleva viiniyritys on kokenut suuren kasvun ja noussut hänen aikanaan yhdeksi suurimmista ja tunnetuimmista.

Tultuaan yhtiöön vuonna 1967, Rouzaud on muuttanut Roedererin – joka valmistaa Cristalia – yhdeksi suurinta arvostusta saavaksi brändiksi, ja samalla sen tunnettuuskin on noussut viinimaailmassa hyväksi. Talon omistuksiin ja yhteistyökumppaneihin kuuluu Roedererin tila Kaliforniassa, samppanja Deutz, port tuottaja Ramos Pinto, , Delas Frères Rhônessa, Domaines Ott Provencessa sekä Bordeaux, kaksi St Estephe crus bourgeois, Chateau de Pez ja Chateau Haut-Beausejour, sekä agentuuri bisnes.

”Rakastan viininviljelyä ja tekemistä, mutta politiikan puuttuminen tähän bisnekseen on hirveätä”, sanoo Rouzaud Decanterille, kertoessa miten hänestä tuli radikaali modernisoija tullessaan talon 25-vuotiaana.

Frederic Rouzaud, 38 vuotta, ottaa talon hoitaakseen siirtyessään sen toimitusjohtajaksi. Hän on työskennellyt Roedererillä vuodesta 1996, ja suunnitellut fuusion Domaine Ottin kanssa vuonna 2004.

Suomalaisten alkoholin kulutus jatkoi kasvuaan myös viime vuonna. Kokonaiskulutus kasvoi 2,5 prosenttia, joka tekee asukasta kohti sadan prosentin alkoholia 10,6 litraa.

Alkoholiveroa alennettiin vuonna 2004, jolloin Viro liittyi EU:n jäseneksi ja alkoholin tuonti vapautui. Vuodesta 2003 alkoholin kulutus on lisääntynyt yhteensä 13 prosenttia. Tilastoidun kulutuksen määrä oli viime vuonna 8,3 litraa ja tilastoimattoman 2,3 litraa.

Suomen alkoholipolitiikka poikkeaa muiden Pohjoismaiden linjasta. Ruotsissa kulutus laskee, eikä Ruotsi ole alentanut alkoholiverotustaan. Muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa alkoholihallinto on osa kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jolloin alkoholin saatavuudesta päättää sama taho, jolla on vastuu käytöstä aiheutuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Suomessa ministerityöryhmä pohtii parhaillaan keinoja alkoholin kulutuksen ja haittavaikutusten vähentämiseksi. Ryhmän toimenpide-ehdotukset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä.

Discovery Channelin Travel & Living -kanavalla alkoi 14.02.2006 uusi matkailuTV -formaatti Cocktail Kings. ”Kurkot” vierailivat Helsingissä elokuussa 2005 tutustuen paikalliseen elämään, drinkkikulttuuriin, ihmisiin sekä suomalaisiin marjoihin, joten sarjassa nähdään myös Helsingin innoittamia drinkkejä.

Englantilainen tuotantotiimi pääosissaan baarimestarit Colin Asare-Appiah ja Dimitri Leczinsky ovat kiertäneet yhdeksän euroopan pääkaupunkia (Ateena, Barcelona, Berliini, Budapest, Helsinki, Lontoo, Milano, Pariisi, Reykjavik) ja neljä pohjoisamerikkalaista kaupunkia (Miami, New York, San Francisco ja Seattle). Ennakkotietojen mukaan pääkaupunkimme reissu on saanut otsikon ”Vibrant and Funky Helsinki”

Paikallisten kokemusten ja elämysten perusteella cocktail-kurkot Dimi ja Colin kisaavat keskenään, luomalla vierailun antaman tiedon ja fiilisten pohjalta matkakohteensa näköisen ja makuisen cocktailin. Voittajavalinnan suorittavat paikallisista ihmisistä koostuva raati. Helsingissä raadissa olivat Sara La Fountain, Seppo Pukkila (Suomen Saunaseura) ja Timo Siitonen (StaffDrinks).

Matkailuohjelma pyörii Discoverylla tiistaisin kello 23.00 ja uusintana sunnuntaisin kello 21.00. Helsingin jaksossa on luvassa myös valkovenäläisiä, sekä niin kuumaa kuin kylmääkin kyytiä. Ensimmäinen jakso on kuvattu Pariisissa, toinen viikon päästä näytettävä jakso kuvattiin New Yorkissa.

Lisätietoja ohjelmasta: http://www.travelandliving.co.uk

EU-komission asetusehdotuksen mukaan kaikki raaka-aineet sallittaisiin vodkan pohjana, joten Vodka ei saa nimisuojaa. Pohjois- ja Baltian maat sekä Puola ovat vastustaneet ehdotusta, koska ne saisivat kilpailuetua tiukemmasta, pelkästään peruna- ja viljavodkat tunnustavasta käytännöstä.

Jo 1989 EU salli muutkin kuin peruna- ja viljapohjaiset vodkat. Etikettiin raaka-aine tosin pitää merkitä, joten asetusehdotus toteutuessaan vain vahvistaisi nykykäytännön. Kauppalehden haastattelun mukaan Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Irmeli Mustonen uskoo päätöksen vauhdittavan niin kutsuttujen halpavodkien tuloa markkinoille.

Suomen kiinnostuksen kohteena on etenkin Brown-Formanille myyty Finlandia Vodka, jota edelleen valmistetaan Suomessa. Kauppalehdelle Finlandia Vodka Worldwide:n toimitusjohtaja Tommi Holmström kertoo uskovansa asetuksen vaikutuksien jäävän vaatimattomiksi, koska Finlandia on niin kutsuttu ylähyllyn tuote.

EU:n vodkatuotannosta Puola valmistaa 54 % ja Pohjoismaat ja Baltia 32 %. Vilja- ja perunavodkat käsittävät vodkamarkkinoista 90 %. Asetus todennäköisesti avaisi uusia markkinoita esimerkiksi Diageon omistamalle ranskalaiselle Ciroc-rypälevodkalle.

Maailman huippukriitikoiden makuaistit tullaan testaamaan tieteellisesti kesällä järjestettävässä Master of Wine symposiumissa. Testi, josta vastaa Yalen yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan professori, jakaa sommelierit, viinikriitikot ja Master of Wine –tutkinnon suorittaneet ”super maistajiksi”, ”keskiverto maistajiksi” sekä ”ei-maistaviin”.

Super maistajiksi luokitellaan ne ihmiset, jotka pystyvät huomaamaan karvaan maun, jota nimitetään PROP:ksi, pureskellessaan paperia, johon ainetta on lisätty. On sanomattakin selvää, että yhtään Master of Wine –tutkinnon suorittanutta ei tulla pitämään ei-maistavana, vaikka he eivät onnistuisikaan maistamaan makua paperista.

Ohjelman organisaattorina kunnostautunut Master of Wine Tim Hanni kertoo, että jos osallistujat ovat pääosin miehiä, niin aika moni osallistuja saattaa pettyä tulokseen, koska suurin osa super maistajista on naisia ja ei-maistajista miehiä.

Hän kuitenkin kertoo, että tapahtuman ei ole tarkoitus tuomita ketään, vaan jakaa osallistujat hyviin ja vähemmän hyviin maistajiin. ”Ihmiset maistavat asioita hyvin eri tavalla”, hän sanoo. ”Joku saatta kokea jonkin aistimuksen erittäin intensiivisenä, kun taas toinen ei saa siitä mitään ”irti”. Kaikki haluaisivat olla super maistajia, mutta totuuden nimissä on sanottava, että moni on erittäin rajoittunut maistamaan viinien eri aromeita. Tämä johtuu siitä, että erittäin konsentroituneet maut saattavat harjaantumattoman maistajan suussa mennä yli. Yritämme vain ymmärtää, miksi kukin maistaa niin kuin maistaa”.

Neljä vuotta sitten järjestettiin viimeksi vastaava sympoosiumi Wienissä, joka keräsikin paikalle erittäin kansainvälisen joukon ihmisiä. Tämän vuoden puhujina toimivat esimerkiksi Jancis Robinson, Christian Seely, Christopher Carson, Peter Ago ja professori Monika Christmann. Myös muun alan ihmisiä on tulossa tapahtumaan puhujiksi.

Master of Wine Napa Sympoosium pidetään Kalifornian Napassa kesäkuun 29 ja heinäkuun toisen välisenä aikana.

Helmikuun alussa tulipalo tuhosi Napa Valleyn Silver Oakin Cabernet Sauvignonia kolmen miljoonan dollarin edestä. Luku oli paljon suurempi, kuin mitä aluksi otaksuttiin. Pahinta palossa kuitenkin oli se, että siinä viinitalon osassa missä palo teki suurimmat tuhonsa, säilytettiin talon “perinnettä” eli vanhimpia vuosikertoja. Näin kertoi talon tiedottaja decanter.comille.

”Suurin menetys siis tosiaan oli talon ”perinteiden” menetys”, sanoi Silver Oakin viestintäjohtaja Bob Little, palon tuhotessa viinitalon vanhimman rakennuksen. Rakennuksessa säilytettiin Silver Oakin perustajan Ray Duncanin ja Justin Meyerin pullottamaa ensimmäisen vuosikerran, 1972, viinejä. Tuhon aiheutti inhimillinen erehdys, kun talon takan tulipesää tyhjennettiin tuhkista. Palo sai alkunsa hieman ennen aamu kuutta helmikuun toisena päivänä. Kesti kolme tuntia, ennen kuin palo saatiin hallintaan. Silver Oak Cabernet on erinomaiset arvostelut saanut viini, joka on saanut kansainvälistäkin tunnustusta viimeisimmällä vuosikerrallaan. Huolimatta palosta, viinitalo meni juhlimaan seuraavana lauantaina vuoden 2001 Cabernet Sauvignoninsa julkistamista.

”Osanotto oli valtaisaa” Little sanoi. ”Tuhannet ihmiset tulivat lauantaiseen julkistamistilaisuuteen, ja se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin”.

Muutamat Loiren parhaat tilat ovat lähettäneet shokeeraavia uutisia koko viinibisnekselle siirtämällä koko tuotantonsa kierrekorkkiin. Domaine des Baumard Anjousta, jonka Robert Parker hiljattain listasi kolmen parhaan tuottajan joukkoon Loiressa kirjassaa The World s Greatest Wine Estates, on ensimmäinen huipputuottaja joka siirtyi kierrekorkkiin.

Tällä viikolla Salon des Vins de Loire, Florent Baumard paljasti Clos St Yves Savenniäres 2003 ja Quarts de Chaume 2004 kierrekorkeissaan.

Tähän saakka vain muutamat suuremmat Loiren tuottajat, kuten Vinival/LaCheteau, osa Les Grands Chais de France, ja Allliance Loire ovat käyttäneet kierrekorkkeja ainoastaan halvemman hintaluokan tuotteissaan.

Baumard käyttää uutta huippulaatuista Stelvin korkkia. Tämä sulkija on ollut saatavilla vasta hyvin lyhyen aikaa, ja se on suunniteltu näyttämään enemmän perinteiseltä korkilta kuin kierrekorkilta. ”Ensi vuonna koko tuotantoni siirtyy kierrekorkkiin”, Florent Baumard kertoi decanter.comille.

Reaktiot Baumardin muutokselle saivat ristiriitaisen vastaanoton. Monet tuottajat kuten Eric Morgat (Chäteau du Breuil), Stephan Branchereau (Domaine des Forges) sekä Michel Villedey (Langlois-Chateau) olivat kiinnostuneita muutoksesta, ja kuvailivat uutta sulkijaa ”hienostuneeksi”. Muut, kuten Henry Marionnet, olivat tyrmistyneitä ideasta, että kaksi Loiren tunnetuinta viiniä saisivat kierrekorkin sulkijakseen.

200 vuotta vanha Sauternes on juuri myyty 90 000 dollarilla – tämä hinta teki siitä kalleimman koskaan aikaisemmin myydyn pullon.

Lontoota kotipaikkanaan pitävä Antique Wine Company myi vuoden 1787 Chateau d Yquemin yksityiselle amerikkalaiselle keräilijälle. Yhtiän markkinointijohtaja Stephen Williams kertoo myynnin provision olleen ”erittäin ilahduttava”. Hän hakee pullon henkiläkohtaisesti yksityiseltä keräilijältä ranskasta ja toimittaa sen yhdysvaltalaiselle asiakkaalleen. Laittaessaan pullon ikää oikeaan kontekstiin, kertoi S. Williams, että kun viinin rypäleet poimittiin, niin James Watt oli juuri kehittämässä häyrykonetta, George III oli Englannin kuningas, George Washington oli Yhdysvaltojen presidentti – ja Marie Antoinettin pää oli yhä hänen harteillaan. ”Täytyy muistaa, että tällaiseen pulloon liittyy suuret määrät nostalgiaa”, hän sanoi.

Yquem 1787 pullon aikaisemmista omistajista tiedettiin vain kaksi, Raymond Beaudouin – yksi ranskan tunnetuimmista viinipersoonista sekä Didier Segon. Jossakin vaiheessa pullo palautui chäteaulle, jonka osti LVMH vuonna 1997. Pullo tutkittiin ja uudelleen korkitettiin vuonna 1980 ja uudestaan vuonna 1991 Alexandre Lur Saluces n toimesta. ”Ostaja osti pullon, koska tiesi sen olevan hyvässä kunnossa”, sanoi Williams, lisäten, että vanhin hänen maistamansa Yquem oli vuodelta 1865, ja että se oli ”ihmeellisen nuorekas”. Williams vie pullon perille omin käsin omalla lentokoneellaan, jota hän myäs itse ohjaa. ”Tämä saattaa olla kallein ja hemmotelluin tapa toimittaa ostos asiakkaalle, mutta liiketoimintamme perustuu loistavaan henkiläkohtaiseen palveluun, ja jos lasi viiniä maksaa 15 000 dollaria, niin pidän asiallisena olla varma, että asiakkaalle jää meistä hyvä maku”, hän sanoo.

Chileläiset viinit ovat loisto ostos keskihintaisissa tuotteissa. Viinit ovat yleensä hyviä hinta laatu suhteeltaan, niillä on loistavan hedelmäinen rakenne ja ne ovat helposti lähestyttäviä.

Harva tietää, että Chilellä on viininvalmistuksessa jo 400-vuotiset perinteet. Espanjalaiset lähetyssaarnaajat esittelivät Pais rypäleen paikallisille saapuessaan maahan. Huolimatta laadustaan, rypälettä käytetään yhä kotimaan markkinoille meneviin laatikkoviineihin.

Vasta paljon myöhemmin maahan saapuneet ulkomaalaiset näyttelivät erittäin merkittävää roolia Chilen viiniteollisuuden kehittymisessä. Erityisosassa olivat Espanjan baskit, jotka olivat saaneet vaikutteita ranskalaisista viininteko tekniikoista. Erityisen suuri merkitys oli myös Chilen sijainnilla, sillä se on yhä lähes ainoa maa, mihin viinikirva ei ole päässyt.

Lopullinen läpimurto muun maailman tietoisuuteen tapahtui kun kansainväliset lajikkeet Cabernet, Merlot, Chardonnay ja Sauvignon Blanc levisivät Chilen viinitarhoille. Kansainväliset lajikkeet yhdessä uusimpien valmistusteknologioiden, kuten ruostumattomasta teräksestä tehdyt tankit ja ranskalaiset tammitynnyrit, siivittivät maan viinit suureen suosioon. Lopusta huolehti ilmasto-olosuhteet, pitkät ja aurinkoiset päivät, viileät tuulet ja Andeilta saatava vesi.

Cabernet ja Merlot sopeutuivat erityisen hyvin paikalliseen terroiriin, erityisesti alueilla kuten Maipo ja Aconcagua. Kiinnostavaa sinänsä oli se, että DNA-testit osoittivat, että suuri osa viininviljelijöiden Merlona pitävistä rypäleistä olikin hieman tuntemattomammaksi jäänyttä Bordeaux alkuperää olevaa Carmenerea.

Casablancan laakso on nousemassa kuivien ja aromaattisten valkoviinien, kuten Sauvignon Blancin ja Chardonnayn keskukseksi. Taas, osa Sauvignon Blancista osoittautuikin olemaan vähemmän tunnettua Sauvignon Vertia.

Chilen suurella kansainvälisellä menestyksellä on toki haittapuolensakin. Edullinen, helposti juotava viini saattaa muuttua liian ennalta arvattavaksi, jopa tylsäksi. Suurin tulevaisuuden haaste Chilen viininviljelijöille tuleekin olemaan kalliiden, laadultaan loistavien ja monipuolisten viinien tuottaminen kasvaville kansainvälisille markkinoille. Lähimmäksi tavoitetta ovat toistaiseksi päässeet suuret tuottajat kuten Errazuriz ja Concha y Toro.

Château Margaux ja Krugin samppanjaa tarjoiltiin viime viikonloppuna maailman yritys- ja poliittiselle johdolle juhlissa, joiden isäntinä toimivat Googlen perustajat.

Larry Page ja Sergey Brin, internetissä toimivan hakukone Googlen perustajat, isännöivät iltajuhlia, joissa juhli satoja vieraita, mukaan lukien Israelin Shimon Peres. Juhlissa tarjoiltiin vuoden 1990 Krugia magnumpulloista. Tarjolla oli myös Château Margaux´ta vuodelta 1979 ja Château Gruaud Laroseta 1989. Juhlat pidettiin Kirchnerin taidegalleriassa Sveitsiläisen Davosin alppimaisemissa. Juomat tarjoiltiin yhdessä Belon ostereiden ja Espanjalaisen Bellota kinkun kera.

Kaikki vieraat olivat Maailman Talous Forumiin osallistujia. Kyseinen tilaisuus pidetään joka vuosi Davosissa. Forumiin osallistuu maailman poliittinen-, talouden- ja älymystön eliitti keskustelemaan maailman asioista. Kolmipäiväisellä tapahtumalla puhutaan eri asioista aina kiinan talouden kehittymisestä seksiterapiaan. Kokous päättyy aina suuren luokan juhlaan.

Edulliset Australialaiset viinit ovat halpenemaan päin, jos on uskominen Australian viinikaupan yhdistystä. Edullisten australialaisten viinien hinnat alkavat saavuttaa alimman tason ikinä, kertoo New South Walesin viiniteollisuus yhdistyksen johtaja David Lowe Australialaiselle uutislehti The Daily Telegraphille.

Pullot, joiden myyntihinta liikkuu 20 dollarin kieppeillä tippuvat 5 dollaria alaspäin, ja viinit jotka maksvat noin 15 dollaria tippuvat nekin viidellä dollarilla, hän kertoi uutislehdelle.

Nojaten vastavalmistuneeseen markkinatutkimukseen, niin syynä hinnan alennukseen on suuri rypäletuotanto. Tosin tutkimus osoitti, että syynä on myös ”hieman alisuoriutunut viininvienti” sekä ”liikaa viiniä varastoitavaksi tai myytäväksi”.

”Viime vuosi antoi hieman luottamusta ja uskoa viininviljelijöille, kun tehtiin uusi vientiennätys ja saatiin laadullisesti loistava sato”, kertoo David Lowe. ”Paine tilanteen helpottumiseen löytyy rajusta viennin noususta ja ehkäpä tämän vuoden sato ei määrällisesti eikä laadullisesti saavuta viime vuoden tasoa”, hän selittää.

Tutkimus osoittaa, että viininviljely on lisääntynyt vuosien 1993-94 67 000 hehtaarista yli 164 000 hehtaariin vuoteen 2004 mennessä.

”Kumppanuus edellyttää luottamusta ja sosiaali- ja terveysministeriön kansanterveyden nojalla harjoittama Alko-monopolia perusteetta suosiva politiikka on vienyt uskottavuuden ja vaikutuksen valtioneuvoston Alkoholiohjelmalta”, sanoi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine.

Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääninhallitusten alkoholijuomien vähittäismyyjille tarkoitetussa vähittäismyyntiseminaarissa Tampereella 1.2.2006 puhunut Laine kritisoi sitä, että Alkoa suositaan pitämällä STM:n tulkinnalla alkoholijuomien yritysmyyntiä monopolin alaisena yritysmyyntinä.

”Sähköisen kaupan kasvu tukahdutettiin kieltämällä keskioluen sähköinen kauppa. Sosiaali- ja terveysministeriö, jolle kuuluvat kansalaisten peruspalvelut, ei kanna vastuuta Alkon myymälöiden aiheuttamasta päivittäistavaroiden ostovoiman siirtymästä, mikä lopettaa pienet lähimyymälät ja vaarantaa vanhenevan väestön lähipalvelu”, Laine jatkoi.

Päivittäistavarakauppa ry haastaa lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön, Tuotevalvontakeskuksen sekä lääninhallitukset alkoholijuomien, tupakkatuotteiden ja lääkevalmisteiden omavalvontaa koskevien ohjeistusten yhtenäistämiseen ja niiden käytännön toimivuutta parantavaan yhteistyöhön.

Kolme suomalaista, yhteensä 30 pohjoismaalaista viini- ja alkoholituottajaa osallistuu BKWine Scandinavian Wine Fair, pohjoismaiseen viinimessuun Pariisissa 11. helmikuuta 2006.

Kolmannen kerran järjestettävään tapahtumaan on ilmoittautunut ennätysmäärä näytteilleasettajia. Messun yhteydessä järjestetään myös Scandinavian Wine & Spirit Competition, maailman ensimmäinen skandinaavinen viini- ja alkoholikilpailu. Yli sata viini- ja alkoholituotetta kilpailee mitaleista.

Viinimessut pidetään lauantaina 11. helmikuuta kello 11.00- 18.00 Pariisissa ruotsalaisen klubin tiloissa. Tilaisuus on avoin sekä yleisölle että ammattilaisille. Järjestelyistä vastaa BKWine yhteistyössä Pariisin ruotsalaisen klubin ja ravintola Rivolin kanssa.

Suomalaiset näytteilleasettajat ja kilpailuun osallistujat ovat Chateau Carsin, Bordeaux, Ranska; Abbaye de Sainte-Radegonde, Muscadet, Ranska; Finca La Molineta, Espanja.

Britt Karlsson, BKWine -messujen järjestäjä kertoo: "Messut ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Me voimme tarjota todella mielenkiintoisen ja epätavallisenkin sekoituksen viinin- ja alkoholintuottajia joilla kaikilla on skandinaavinen yhteys."

Pohjoismaisen viinimessun vierailla on mahdollisuus kokeilla yli sataa viini- ja alkoholilajia sekä tietysti tavata persoonat näiden juomien takaa.

Maailman ensimmäinen pohjoismaalaisille tuottajille suunnattu viini- ja alkoholikilpailu järjestetään messujen yhteydessä: The Scandinavian Wine & Spirit Competition. Pohjoismaalaisilla tuottajilla on mahdollisuus kilpailla ja antaa tuotteensa kansainvälisen tuomariston arvioitavaksi. Parhaat juomat palkitaan mitalilla ja tulos julkistetaan messuilla 11.helmikuuta.

Messun ja kilpailun osallistujat tulevat kaikista pohjoismaista lukuun ottamatta Islantia: Tanska (7 osallistujaa), Suomi (3), Norja (7), Ruotsi (13). Suurin osa valmistajista tuottaa viiniä perinteisissä viinintuottajamaissa. Suosituin viininvalmistusmaa pohjoismaalaisten keskuudessa on Ranska. Mukana on jopa kolme osallistujaa jotka tuottavat viiniä Ruotsissa. Myös seuraavat maat ovat edustettuina: Espanja, Saksa, Unkari, Bulgaria ja USA.

Alko on aloittanut verkkosivuillaan www.alko.fi varovaisesti alkoholin nimikekohtaisten myyntilukujen listaamisen. Kategorioita on toistakymmentä ja jokaisessa on listattu muutaman edellisvuoden sijoituksia juomaryhmittäin ja myyntialueittain. Aiemmin Alko ei ole nimikekohtaisia listoja julkaissut.

Vieläkään listauksista ei paljoakaan aukene, sillä nimikekohtaisia tietoja on todella vähän verrattuna Alkon hyllyillä olevaan kokonaisnimikkeistöön. Painopiste on juomaryhmäkohtaisessa tilastotiedossa – ilman nimiä.

Jo pitkään on ihmetelty, miksi julkisuusperiaate ei päde Suomessa alkoholin myyntiin liittyviin tilastoihin muiden EU-maiden tapaan. Jopa Ruotsissa, jossa noudatetaan Suomen kaltaista alkoholipolitiikkaa, on saatavilla nimikekohtaiset myyntiluvut kaikista alkoholiluokista kuukausittain.

Alko, alkoholitukkurit ja mm. ravintolat raportoivat alkoholimyyntinsä yksityiskohtaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön alaiselle STTV:lle, joka julkaisee mm. verkkosivuillaan www.sttv.fi kuukausittaisia litramääräisiä myyntitilastoja juomaryhmittäin, mutta ilman tuotenimiä. STTV on viimekädessä tehnyt päätöksen nimiketietojen salaamisesta. Laki ei kuitenkaan salaamista vaadi.

Jokainen maahantuoja ja kotimainen valmistaja saa Alkon myyntiluvut omille tuotteilleen, jopa alueittain. Mutta näitä myyntilukuja ei voi verrata muiden toimijoiden lukuihin. Siten alan toimijat, ravintoloitsijat tai kuluttajat eivät tiedä juomien markkinaosuuksia. Eikä juomaryhmien sisäisiä sijoittumisia. Paitsi nyt - ylimmän kärjen osalta.

Alla on esitetty Alkon myydyimmät tuotemerkit vuonna 2005. Panimotuotteet sisältävät alkoholipitoisuudeltaan yli 4,7 t-% ylittävät tuotteet.

RUINART Sommelier 2006 -Suomen osakilpailu järjestetään tänä vuonna ViiniExpon yhteydessä keskiviikkona 15.3.2006 Helsingin Messukeskuksessa. Suomen finaalin voittaja kilpailee Euroopan parhaimman Sommelierin tittelistä Ranskan Reimsissä kesäkuussa 2006.

Alkukilpailun kirjallinen osuus ja kahden viinin aistinvarainen arviointi käydään aamupäivällä. Alkukilpailun perusteella valitut kolme finalistia kilpailevat ViiniExpossa yleisön edessä klo. 14.00.

Kilpailu on järjestetty ensimmäistä kertaa vuonna 1979, ja vuodesta 1988 on kilpailtu kahden vuoden välein Euroopan parhaan sommelierin tittelistä. Suomen finaalin voittaja kilpailee Euroopan parhaimman Sommelierin tittelistä Ranskan Reimsissä kesäkuussa 2006.

Trophée RUINART on tunnetusti vaativa kilpailu ja yksi Europan arvostetuimpia sommelierien keskuudessa. Suomen karsinta käydään englanniksi alusta loppuun, niin kirjallinen osuus kuin finaalikin. Kilpailijoiksi voivat osallistua kaikki ravintoloiden ja viinilistojen kanssa työskentelevät alan ammattilaiset.

Finaali koostuu seuraavista osioista:

samppanjatarjoilu
ruoan ja viinin yhdistäminen
dekantointi
viinilistan virheiden korjaus
kolmen viinin aistinvarainen arviointi
viiden väkevän alkoholijuoman tunnistus
sikaritarjoilu

Kilpailu järjestetään yhteistyössä Champagne Ruinartin, Sommelier-Viinimestarit r.y:n ja Launer Oy:n kanssa.

Australialaisen viiniliikkeen työntekijät uhkaavat pitkällä lakolla, joka saattaisi haitata maan tunnetuimpien viinien tuotantoa. Stanleyn viininvalmistamon henkilökunta Mildurassa, Victoriassa, pitivät vuorokauden mittaisen lakon viime viikolla. Syynä oli palkkaus ja työolosuhteet. Nyt he uhkaavatkin kahdeksan viikkoa kestävällä lakolla, elleivät heidän vaatimuksensa mene läpi.

Stanleyn viininvalmistamo, joka keräsi rypäleitä vuonna 2004 yli 100 000 tonnia, on osa Australialaista Hardyn viiniliikettä, jonka suurimmat brändit ovat Hardys ja Banrock. Hardyn viiniliike on nykyisin osa monikansallista Constellation Wines -yhtymää.

Bruce Rowe, Hardyn viiniliikkeen operatiivinen johtaja, ei onnistunut avaamaan solmuun menneitä neuvotteluja työntekijäunionin kanssa viime viikon perjantaina, ja niin lakonuhka jäi vielä voimaan. Kuitenkin Constellationin puhemies sanoi, ettei yhtiö voi antaa periksi ”mihin hintaan tahansa”. ”Yhtiön Australian johto tekee parhaansa selvittääkseen ongelman, mutta mitä minä olen kuullut, niin vaatimukset eivät ole kohtuullisia”.

Australian Työntekijöiden Unioni sanoi päättäneensä lakosta sen jälkeen, kun neljä kuukautta kestäneet neuvottelut eivät olleet johtaneet haluttuun tulokseen. Yhtiön uskottiin tarjonneen 10% korotusta palkkoihin, kun taas työntekijöiden vaatimus olisi ollut 15% korotus.

Ajoitus on sikäli mahdollisimman huono, että Australian viinintuotannossa eletään satokautta ajatellen juuri kriittisimpiä aikoja, joten lakko saattaisi vaikuttaa tuotantoon merkittävästi. Tästä huolimatta Constellationin puhemies sanoo kuluttajille, että vaikutus ei ole pitkäkestoinen, eikä hyllyt näin ollen ammottaisi tyhjyyttään.

Australian viinit ovat kokeneet huiman suosionkasvun viime vuosien aikana. Merrill Lynchin tekemien tutkimusten mukaan Kalifornian viinit ovat menettäneet markkinoitaan Yhdysvalloissa, ja viininkuluttajat ovat löytäneet niiden tilalle ulkomailta tuodut tuotteet. Vuosi 2005 oli Australian viineille erityisen hyvä Yhdysvalloissa.

Bordeaux´n viiniteollisuuden kolme tunnettua johtajaa kirjoitti avoimenkirjeen Ranskan viiniyhdistykselle, jotta heidän alueensa ”stigmatisointi” lopetettaisiin. Kirje oli suora vastaus Languedocin viinintekijöiden aiemmin kirjoittamaan kirjeeseen, jossa kritisoitiin Bordeaux´n ratkaisuja. Bordeaux´n alueen vastauksessa sanottiin, että viiniteollisuus kaipaa ”kunnioitusta, eikä hyväntekeväisyyttä”.

”On tullut jo tavaksi stigmatisoida Bordeaux´n viinisektoria”, sanoo kirje, jonka ovat kirjoittaneet Allan Sichel, kuka on Bordeaux´n neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja, CIVB:n johtaja Christian Delpeuch ja Jacques Bertrand, Gran Vins unionin johtaja.

”Faktat eivät tue syytöksiä”, he sanovat, kertoessaan Bordeaux´n viiniteollisuuden kolmi-vaiheisesta puolustuksesta. Tuotantoa puolustaessaan he kysyvätkin, että ”Voimmeko syyttää Yhtä sukupolvea viinitekijöitä ja neuvottelijoita tuotannon tuplaamisesta, kun he pystyvät myös tuplaamaan myynnin?”.

He tuovat kirjeessä myös esiin sen pointin, että Bordeaux ei ole immuuni Ranskan viiniteollisuutta kohdanneeseen kriisiin. ”Kysynnän putoaminen on vaikuttanut myös meihin”, he sanovat. Kirje myöntää, että viinituotanto Ranskassa saisi uudistua, ja sen kolme kirjoittajaa kritisoikin kuinka Ranskan maataloutta on johdettu. ”Nykyinen systeemi on liian keskitetty, joustamaton ja absoluuttinen”.

Kirjeen viimeisen kappaleen otsikolla ”Ranskan viinintekijät tarvitsevat jotain muuta kuin hyväntekeväisyyttä”, he tarkoittavat, että normaalit ratkaisut eivät enää auta.

Bordeaux´n laatuluokitus, joka 1900-luvun alussa oli vielä käytössä, mutta joka 1900-luvun puoliväliin mennessä vaipui unholaan, on otettu uuteen käyttöön Medocissa. Virallinen lista crus artisan du Medoc julkistettiin aiemmin tässä kuussa, ja listalla oli 44 viinitilaa Bordeaux´n Medocista. Näin ollen vuoden 2005 vuosikerralla on 44 tuottajalla lupa käyttää etiketeissään cru artisan –laatumerkintää. Tähän päivään asti luokitus oli epävirallinen ja kadonnut käytöstä. Kuitenkin laatumerkintä on mainittu alkuperäisessä Medocin aateliskalenterissa vuonna 1868. Vuonna 1989 ryhmä tuottajia, jotka eivät olleet aivan yltäneet cru bourgeois tasolle, päättivät elvyttää kauan unohduksissa olleen laatumerkinnän. Vuoteen 1994 mennessä ”cru artisan” oli hyväksytty EU:ssa ja Ranskan hallitus myönsi laatumerkinnän olemassaolon vuonna 2002.

Ehtoina oli, että potentiaalisen cru artisan viinin tuli olla maistettuna kullakin tilalla 11 viiniasiantuntijasta koostuvan joukon toimesta. Prosessi, joka alkoi vuonna 2004, sai suurta kritiikkiä viereisten cru bourgeois tarhojen puolelta. Kuitenkin 11 tammikuuta, uusi laatumerkintä sai lopullisen siunauksen Ranskan hallitukselta, jolloin 44 tuottajaa 59 sai cru artisan käyttöoikeuden.

”Nyt meidän täytyy tehdä työtä, jotta tietoisuus cru artisan nimestä tulee tunnetuksi”, kertoi Medocin alueen puhemies Ranskalaiselle uutislehdelle.

Tuottajille myönnettiin laatumerkintä 10 vuodeksi, jonka jälkeen seuraa uudelleen arviointi. Cru artisan viinien myyntihinta tulee ranskassa olemaan 5-10 euroa.

Viinitiedoista mitteli osittain viihteellisessä, mutta kysymyksiltään tarkkaa tietoa mittaavissa kilpailuissa parikymmentä viiniammattilaista. Karsinnan perusteella joukkoon oli tosin mahtunut myös yksi viininharrastaja.

Espanjalaisen Torresin viinitalon järjestämä Torres Quiz Master –viinivisailu järjestettiin Suomessa nyt toisen kerran. Kisan perusteella paras viinituntemus oli tällä erää Helsingissä. Kilpailun voitti Joonas Vainio ravintola Sassosta. Toiseksi tuli viinikonsultti ja Master of Wine –opiskelija Mika Vanne ja kolmanneksi Antti Uusitalo G.W:Sundmansista.

Nopearytmisessä ja viihdyttävässä kisassa tentattiin viinitietämystä monella tasolla. Kuusi välierään päässyttä kilpailijaa joutui arvioimaan viineihin liittyviä aromeja ja tunnistamaan viinejä. Kolmen hengen finaalissa tentittiin tietoja 40 kysymyksen voimin

Parhaat tuottajat kypsyttävät viinejään tammitynnyreissä, asiantuntijat pitävät pullojaan kellarissa vuosia, saadakseen tuntea kypsän viinin rikkaan makumaailman ja tuoksun.

Hiroshi Tanakalle odottaminen on kuitenkin vain ajan tuhlausta, niinpä hän alkoi kehitellä laitetta, joka ikäännyttäisi viinin hetkessä. Nyt Tanaka väittää saaneensa valmiiksi laitteen, joka pystyy muuttamaan vaikkapa uuden Beaujolais Nouveaun, hienoksi, hyvin kypsyneeksi viiniksi muutamassa sekunnissa. Laite antaa viinille muutaman voltin sähkövirtaa, ja tulos on hämmästyttävä.

”Nyt voimme antaa nuorelle viinille pienen latauksen sähköä ja saada tilalle upean viinin erittäin nopeasti”, kertoo Tanaka, joka toimii Japanin innovatiivisen muotoilun ja teknologian yrityksen johtajana. Yritys pyörittää pienetä laboratoriota Hamamatsussa, läntisessä Tokiossa.

”Ajatelkaa millaisia säästöjä tulemme tekemään. Lyhyemmät tuottamisajat, ei tarvetta varastoinnille, eikä tarvitse investoida tynnyreihin”, Tanaka jatkaa. Viiniasiantuntijat suhtautuvat epäillen ideaan nopeasta ikäännyttämisestä, mutta silti Tanakan laboratorio ei ole ainoa joka etsii tietä nopeaan ikäännyttämiseen. Hän sanoo oman metodinsa olevan pisimmälle kehittynyt, ja laitteen ”avainosa” on patentoitu.

Yhtiö on kertonut laitteestaan monelle Amerikkalaiselle viinintuottajalle, mutta toistaiseksi kiinnostusta ei ole tullut. Japanissakin laitetta on tarjottu paikallisille viinituottajille, ravintolotsijoille ja jopa saken tuottajille. Ainoastaan yksi pieni paikallinen tuottaja on ilmoittanut olevansa kiinnostunut. Euroopassa, missä viinikulttuuri on vanhaa ja hyvin vaalittua, ideaa viinien ikäännyttämisestä sähkön avulla pidetään naurettavana.

”En pysty uskomaan, että laite voisi muuttaa huonolaatuisen nuoren viinin jotenkin upeaksi ja hyvin kypsyneeksi laatujuomaksi muutamassa sekunnissa. En usko siihen.”, sanoo Emmanuel Delmas, joka toimii sommelierinä tunnetussa ranskalaisessa ravintolassa Champs Elyseellä.

Niinpä, Tanakan laboratorion luomalla tekniikalla on vielä erittäin pitkä matka kuljettavanaan ennen pääsyä Bordeauxin viinitarhoille.

Chilen täytyy nostaa viiniköynnösten istutusvauhtiaan yli 50 % seuraavan kahdeksan vuoden aikana, jotta se pysyisi mukana viinienvientinsä kehityksessä. Näin väittää uusin tutkimus.

Luvut julkaisi Chilen hallitus, jonka laskelmien mukaan Chile veisi vuonna 2014 ulkomaille yli 10 miljoonaa hehtolitraa viiniä, vuosittaisesta 12,9 miljoonan hehtolitran tuotannostaan. Jos Chile aikoo saavuttaa tavoitellun istutustuloksen, tulisi sen istuttaa vähintään 67 000 hehtaaria uusia köynnöksiä. Vuonna 2004 maan viinitarhojen pinta-ala oli 112,056 hehtaaria.

Tämä istutusmäärä olisi erittäin massiivinen maalle, jonka viinituotannosta ei juuri puhuttu ennen vuotta 1995, jolloin vuosituotanto oli noin 3,1 miljoonaa hehtolitraa. 1990-luvun alussa Chilen viinintuotannosta meni vientiin ainoastaan neljäsosa. Vuoteen 2004 mennessä tilanne on kääntynyt päälaelleen, sillä vientiin meni noin ¾ osaa koko tuotannosta. Tutkimuksen takana oli Odepa, Chilen hallituksen maatalouden tutkimuskeskus. Tulokset perustuivat niin kutsuttuun “korkeimpaan olettamukseen”, jonka mukaan vuotuinen vientiluku nousee 8% vauhdilla. ”Minimi olettamuksen” mukaan kasvu olisi noin 5% luokkaa.